Nurmon museon päärakennus on entinen Yli-Tepon eli Mäki-Tepon talo, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Nurmonjoen läheisyydessä. Talo lahjoitettiin Nurmoo-Seuralle kotiseutumuseoksi vuonna 1975, jonka jälkeen pihaan on siirretty rakennuksia eripuolilta Nurmoa. Rakennukset sijoitettiin tontille arkkitehti Pentti Penttilän laatiman suunnitelman mukaisesti. Komea luttirakennus on tuotu Nurmon Ylijoelta eli Juurakosta, liiveri Martikkalankylän Peltolasta, Kustaa Lehtisen paja Mäenkylästä ja Fiia Lahden pikkutupa Manunkaupungilta. Kytökämppä on Martikkalan maalta, lato Hemmingin entinen savupirtti ja vilja-aitta eli entinen seurakunnan vaivaismakasiini on alun perin sijainnut kirkonmäellä.
Viime vuosina museoalueelta on saanut lopullisen sijoituspaikkansa Mäki-Teposta eli aivan museon naapurista siirretty aitta sekä Ylijoen Rintasaaresta tuotu savusauna. Museoalueen vanhin rakennus on vuonna 1693 Soininkylään rakennettu ”kirkollisten toimitusten huone”. Kaikkiin museorakennuksiin on talletettu monipuolisesti nurmolaista esineistöä paikalliset erityispiirteet kuten valuteollisuus ja herännäisyys huomioiden. Museon päärakennuksessa toimii kesäisin museokahvila ja -kauppa, josta on mahdollista ostaa kahvin ohella mm. kirjallisuutta, kortteja, käsitöitä ja pastilleja. Sieltä voi myös vuokrata soutuveneen, jolla voi tutustua Nurmonjoen rantamaisemiin joelta käsin. Kesäpäivää voi viettää myös museonrannan laiturilla, joka on tunnelmallinen onkimispaikka. 
Mäki-Tepon kaksifooninkinen tuparati on rakennettu vuonna 1796. Talon historia on jo senkin vuoksi mielenkiintoinen, että siellä ovat majailleet mm. Isontalon Antti sekä eräs nurmolainen vääränrahantekijä. Talon pohjakaava on aito eteläpohjalainen. Alakerrassa on porstua, asuintupa, isännänkamari ja erstupa. Yläkerrasta löytyy puolestaan tilava ylistupa, yliskamari ja kokki. Mäki-Tepon isännänkamarin erikoisuus on sen kaareva katto. Muualla Nurmossa ei ole tavattu vastaavanlaista kamarin kattoa.
Museoalueella voi tutustua myös viime sotien aikaiseeen sirpalesuojaan, joka toimi Mäki-Tepon ja sen naapuruston asukkaiden suojana ilmahälytysten aikana. Suoja katsottiin tarpeelliseksi lähellä sijaitsevan rautatiesillan vuoksi. Mäki-Tepon sirpalesuoja on kaivettu maan alle ja se on kooltaan puolitoista metriä leveä ja vajaa kymmenen metriä pitkä. Kun tieto ilmahälytyksestä tuli puhelimitse, lyötiin pihapiirissä sijaitsevan koivun oksassa riippuvaan rautatiekiskoon kipakasti. Siitä merkistä lähistöllä asuvat tiesivät tulla suojaan mahdollisen pommituksen varalta.