Päärakennuksen asuintuvassa on jo muutaman vuoden ajan ollut esillä Nurmon suojeluskuntaan sekä viime sotiin liittyviä esineitä ja muuta aineistoa. Nurmon ratsuväkisuojeluskunta oli aikoinaan yksi harvoista suojeluskunnista, joka sai koulutusta ratsujen käyttöön. Suojeluskunnan ohella Nurmossa toimi myös kaksi Lotta Svärdin paikallisosastoa, toinen Kourassa ja toinen kirkonkylässä. Suurin osa Äyräpäässä 5.3.1940 kaatuneista 39 nurmolaisesta oli palvellut Uudenmaan rakuunarykmentissä Lappeenrannassa. Uudenmaan Rakuunakillalta on saatu lahjoituksena komea luurankotakki hurmahousuineen, joten Nurmon museossa on esillä myös aito rakuunapuku.
Museosta löytyy myös kaksi pienoismallia. Toinen mikkeliläisen Heikki Olkkosen valmistama pienoismalli esittää Latva-Kalistajan pihapiiriä 1850-luvulla. Talo on sijainnut Keski-Nurmossa Hakolantiellä. Latva-Kalistajan paritupa on ollut ensimmäinen laatuaan Nurmossa. Talon pihapiiristä löytyvät mm. lutti, aittoja, sauna, liiveri, riihi, piiskoopaalu ja holvattu kivikellari.
Olkkonen on valmistanut Nurmon museolle myös pienoismallin Nurmonjokivarren asutuksesta 1780-luvulla.
Nurmolaista herännäisperinnettä esitellään isännänkamarissa ja päärakennuksen ylätupa on omistettu siirtokarjalaisille. Pajassa esitellään nurmolaista valuteollisuutta ja pihapiirin aitasta löytyy näyttely ”Taistelu vilua ja näläkää vastaan”. Luttirakennuksen yläkerrassa oleva Juuret Nurmoos -näyttely esittelee jokaisen nurmolaisen kantatalon puumerkkejä ja sukuselvityksiä museoesineiden aikaisemmista omistajista.